Kerroin pari päivää sitten luukkuumme tupsahtaneesta piposta. Nyt sen neuloja selvisi! Se oli kuin olikin eräs talomme emännistä, tosin eri kuin kuvittelin. Hän tuli tänään yllättäen pimpottelemaan ovellemme ja kertoi tehneensä pipon. Kyseli siinä muutenkin sitten kaikenlaista, tyyliin olenko jaksanut äitinä ja onko lapsemme kastettu ja sen sellaista olennaista. Ihasteli kovasti pikku-ukkoa, joka tuli viereen tapittamaan. Hävetti vaan vähän, kun menin kiireellä avaamaan ovea enkä laittanut edes housuja jalkaan! No, ei hän onneksi kauaa viipynyt.
Pipo olikin kuulemma tarkoitettu V:lle. :D Taidan silti omia sen omaan käyttööni, sen verran iso se oli. Yhtä kaikki, mukava lämpöinen yllätys joka tapauksessa!
Nyt palaan lukemaan Geishan muistelmia. En ymmärrä, miten olen siirtänyt näin hienon kirjan lukemista näin pitkään.
