Pääsiäispaasto.

En saa unta vaikka väsyttää. Yksi ärsyttävimmistä tunteista mitä tiedän.

Olen miettinyt, että tänä vuonna olisin pääsiäispaastolla. En tiedä, mitkä ovat "viralliset säännöt", mutta ei se nyt varmaan niin tarkkaa ole.
Sitten ajattelin, että ihan varmasti unohdan tämän lupauksen rutkasti ennen paastonajan alkamista. Joten aloitan jo nyt.
Sitten ajattelin, että no, aloitan maanantaina.

Ja kakat.

Aloitan NYT. Siten saa parasta jälkeä. Ei tupakanpolttoakaan lopeteta niin, että "mä poltan vaan tän askin loppuun ja sitten." Jos kerta jotain on päättänyt, niin aloitetaan sitten saman tien. Heitetään se loppuaski roskiin, sillähän se mielenlujuus testataan.

Säännöt ovat siis seuraavat: Saan syödä. Kyse ei ole siitä, etten söisi mitään ja vain kituisin kaksi kuukautta. Mutta syön vain oikeaa ruokaa. Ei herkkuja, e-ei. Ainut poikkeus on kaakao vaahtokarkeilla, ja sekin vain kohtuullisesti nautittuna. Lisäksi kuuden jälkeen illalla saa syödä vain hedelmiä, ei mitään muuta.

En myöskään ajatellut, että tämä kaikki huipentuisi mahdolliset laihtumistulokset kadottaen mielettömään suklaanahmintaan sitten pääsiäisenä. Yritän toiseen ääripäähän pomppaamalla saada aikaan jonkun itselleni sopivan keskitien.
Niin, totta kai kaiken takana on laihtuminen. Mutta ihan oikeasti, alunperin kyse oli siitä pääsiäispaastosta. Päätin vain aloittaa sen jo hiukan aiemmin ja yhdistää nämä kaksi asiaa.

Katsellaan.