tiistai 8. helmikuuta 2011

Uusi alku. Jälleen.

Perjantaina se alkaa. Minusta tulee uinninharrastaja.
Minä ja ystäväni M alamme käydä kahdesti viikossa uimassa, maanantaisin ja perjantaisin. Syömme tuhdin aamiaisen, ja menemme klo 12.30 vesijumppaan. Mahdollisesti olemme mummojen keskellä, mutta mitä sitten. He ovat varmasti kovemmassa kunnossa kuin minä. Jumpan jälkeen voi vielä uida matkaa, ja sitten menemme Assariin tai Bryggeen lounaalle ennen kotiutumista. Ihan parasta!
Tämän lisäksi kotijumppailu jatkuu. Sekin on nyt ollut vähän jäässä, kun olen nuhassa. Lisäksi onnistuin venäyttämään taas vaihteeksi nivuseni; kipu on pahempi kuin koskaan, en pääse portaitakaan ylös. Tänään on myös satanut niin paljon lunta, että jo pelkkä tarpominen tuossa hangessa tuotti ongelmia. Toivottavasti tämä menee pian ohi.

Edelleen jäljellä on paljon laihdutettavaa, ennen kuin saan ostaa uudet housut. Mehän siis sovimme miehekkeeni kanssa, että saan uudet housut vasta, kun olen laihtunut 6 kiloa. Haluan kuitenkin saavuttaa elämäntapamuutoksia, pysyvää parempaa oloa, enkä hetkellistä laihtumista epämääräisin keinoin. Tähän tarvitaan ripaus kärsivällisyyttä.

--

Laiharini takia olen muuten siirtänyt kuppikakkukirjani ohjeiden kokeilemista, mutta tänään vihdoin teen ensimmäiset, jotta mies saa tarjota niitä huomenna töissä.
Yritimme eilen kaupasta etsiä vaniljauutetta, muttemme löytäneet. Soittelin veljen vaimolle, joka googletteli ja kertoi, että uutetta käytetään paljon Jenkeissä; Suomesta sitä ei niin vain löydykään. Uutteen voi kuitenkin korvata vaniljasokerilla.
Kotona mies googletteli vielä hieman lisää, ja löysi ohjeet vaniljan uuttamiseen. Laitamme siis vaniljatangon vodkaan ja odottelemme tuloksia kuukauden, parin päästä...