Hah, menin sittenkin alennuksiin, kun oltiin viety pikkupoika mummilaansa yöksi.
Päätin olla avoin uudelle ja kokeilin vähän kaikenlaista, mistä löytyi omaa kokoani. Loppujen lopuksi ostin kuitenkin vain yhden takin. Mutta millaisen takin! Punaisen ihanuuden mustilla isoilla napeilla. Siitä todellakin tykkään! Sain sen puoleen hintaan, eli 30e siitä maksoin. Toivottavasti pahimmat pakkaset pian lauhtuisivat, niin uskaltaisin ottaa uutuuden käyttöön. En nimittäin ihan vielä uskalla luottaa sen lämmönpitävyyteen, vaikka sitä kovasti talvitakiksi kehuttiinkin.
Kävin muutamassa vaatekaupassa, mutta jotenkin en saanut otetta mihinkään vaatteeseen. Kaikki oli vähän kummallisia, ja se alun lupaus olla avoin uudelle jotenkin unohtui sinne henkkamaukan sovitukseen.
Mutta sitten eksyin kirjakauppaan ja heti ensi metreillä tapasin täydellisen kirjan: Heli Laaksosen Pursun. Aivan ihana. Luin yhden tekstin kokonaisuudessaan jo kaupassa ja päätin, että nyt kerrankin ostetaan kirjahyllyyn vähän täytettä, vaikka kuinka olisikin kallis normaalihintainen. Enkä suostu katumaan! Suosittelen teosta todella, todella lämpimästi joka ikiselle. Vaikka tekstit onkin kirjoitettu vahvalla murteella, aivot klikkautuvat aika nopeasti oikealle taajuudelle ja lukeminen alkaa sujua.
Hymyilin koko matkan kassalle.
Tässä vaiheessa olinkin pistänyt niin paljon rahaa palamaan, että lähdin kotiin. Mutta olin onnellinen.
Olen lukenut blogeista toisten aleostoksista, enkä voi käsittää, miten jotkut ostavat niin mahdottoman paljon. :o Itse ostan saman verran vaatteita ehkä koko vuoden aikana yhteensä.
Ps. Paasto on sujunut suht hyvin. Olen tässä kahden päivän aikana repsahtanut vain kahdesti. ;D Eilen illalla nimittäin iski niin kamala nälkä kymmenen aikoihin, että otin kulhollisen muroja. Mutta voinen ehkä sen verran sallia itselleni. Ja tänään taas, ihan noin viisi minuuttia sitten, oli niin kamala nälkä ja ärsytti kun tiskasin maha tyhjänä, että otin YHDEN karkin. Se kyllä vähän harmittaa. :\ Mutta repsahduksista oppii, ei saa olla liian ankara.
Mies vahaa lumilautaansa meidän eteisessä. Toivottavasti se imuroi ympäristön ennen kuin liikahtaa metriäkään mihinkään suuntaan.
Sain Pursun joululahjaksi, mutta se odottelee vielä kimppuunkäyntiä. Selailun perusteella on ihan mahtava. Isäni mutisi vähän aikaa sitten kiukkuisena, että kun äitini lukee sitä sängyssä iltaisin, se nauraa niin että koko sänky tärisee. Silloin on kuulemma mahdotonta nukkua.
VastaaPoistaOlen lukenut blogitekstejäsi siitä asti kun kirjoitit minulle sen ensimmäisen kommentin. Ja aion lukea vastakin. Todellakin tykkään.
Saippuakuplista tykkään myös. Työkalulaatikossani on viidet erilaiset pihdit, kuusi tuubia liimaa, kolmea askartelumaalia ja purkillinen saippuakuplaliuosta. Se on tärkeintä.
Lue Pursu heti!! Se on ihan mahtava. Luen aina yhden jutun iltaisin niin menen hyvillä mielin nukkumaan. :)
VastaaPoistaNyt on kyllä mun vuoro hykerrellä. En ajatellut, että kukaan jaksaisi lukea saatika tykätä mun arkisista jutuistani.