Kotiinlähtö.

No ei voi kyllä kotiinlähtö enää kauheasti vaikeammaksi muuttua.
Mies halusi, että tultaisiin sittenkin kotiin uudeksi vuodeksi. Ja koska piti käydä myös enon uutta kotia katsomassa, päivät meinasivat loppua kesken...
Saatiin kuitenkin sovittua niin, että eilen käytiin enolla ja tänään sitten mentäisiin kotiin.

Eilen illalla sitten menin ostamaan lippua junaan.
Ei saanut paikkaa perhehyttiin, ei pyörätuolipaikkaa, ei edes paikkaa leikkitilan vierestä. Mitä ihmettä?

Seuraava vaihtoehto olisi sitten mennä veljen kyydillä Seinäjoelle uuden vuoden aattona ja lähteä sieltä. Mutta aattona junalla kulkeminen ei ole mun ykkösvaihtoehtoni, kun on liikkeellä pienen lapsen kanssa. :\

No, ajattelin sitten, että voisi kokeilla lähteä iltajunalla. Se lähtee siis seitsemän aikoihin täältä, ja on yhdeltätoista perillä Turussa. Jos pikkupojan saisi nukahtamaan ihmisten aikoihin, matka voisi oikeastaan sujua mukavammin kuin yleensä.
Sitä sitten kokeillaan!

Äsken rupesin sitten ostamaan taas lippua. Mietin, ottaisinko perhehytin, mutta koska en ole ihan varma, saako sinne vaunuja mukaan [ymmärtääkseni ei], päädyin pyörätuolipaikkaan. [anteeksi vain kaikille pyörätuoleja käyttäville ihmisille.]
Tällä kertaa sain haluamani paikat, ongelmia ilmestyi vasta, kun olin maksanut lipun ja yritin tulostaa.
Paperilla näkyi hädin tuskin tekstien reunat.

Muistin, että viimeksi jotain piti ravistaa, mutta en millään käsittänyt, että mitä. Onneksi veli tuli paikalle, otti musteet pihalle, sheikkasi kuin viimeistä päivää, ja sitten vihdoin neljännellä tulostuskerralla se onnistui. :D


Eli tänä iltana pääsemme kotiin! [tosin meidät tuntien on vielä monta kommellusta edessä.]